Suomalaiset perinteet ovat toistuvia tapoja, joiden avulla perheet ja yhteisöt huomioivat vuodenaikoja, elämänvaiheita, uskomuksia ja yhteistä historiaa. Osa niistä on ikivanhoja tai uskonnollisia, kun taas toiset ovat moderneja, paikallisia tai kansainvälisistä vaikutteista muotoutuneita. Jouluun liitetään usein perheen kokoontuminen, ruoka, kynttilät, lahjat, hautausmaalla käynti, sauna ja rauhallinen yhdessäolo. Uskonnollinen jumalanpalvelus on tärkeä joillekin, kun taas toisille joulu on lähinnä kulttuurinen tai henkilökohtainen juhla. Keskikesän juhla (Juhannus) juhlistaa valoisaa kesäkautta. Mökkeily, vesi, sauna, kokot sopivissa paikoissa, ruoka, tanssi ja aika ystävien tai perheen kanssa ovat tavallisia osia juhlaa. Kevään ja vapunpäivän juhla (Vappu) yhdistää kevään juhlistamisen, työväenperinteet, opiskelijatavat, piknikit ja yleisötilaisuudet. Pukeutuminen, ruoat ja tapahtumat vaihtelevat paikkakunnan ja sosiaalisen ryhmän mukaan. Itsenäisyyspäivää vietetään usein liputuksella, kynttilöillä, muistotilaisuuksilla, lähetyksiä seuraamalla ja kansallisesta historiasta keskustelemalla. Päivällä voi olla henkilökohtaista merkitystä perheille, joihin sota ja maanpuolustus ovat vaikuttaneet. Saunaperinteisiin kuuluvat rentoutuminen, peseytyminen, vieraanvaraisuus ja yhdessäolo. Yhtä oikeaa saunomistapaa ei ole, ja suostumus, yksityisyys, turvallisuus sekä isännän tai emännän käytännön ohjeet ovat tärkeämpiä kuin stereotypiat. Vuodenkiertoon liittyviä ulkoilutapoja ovat hiihto, luistelu, kävely, marjojen ja sienten poiminta, kalastus, veneily ja mökillä käyminen. Osallistumiseen vaikuttavat sijainti, toimintakyky, sää, varusteet ja omat kiinnostuksenkohteet. Elämänvaiheisiin voi kuulua nimenanto tai kaste, rippikoulu tai muu nuorten juhla, valmistujaiset, häät, syntymäpäivät, hautajaiset sekä uskonnottomat vaihtoehdot. Perheet valitsevat vakaumukseensa ja tilanteeseensa sopivat tavat. Perinteet muuttuvat sukupolvien, alueiden ja kulttuurien kohdatessa. Tapa voi säilyttää merkityksensä, vaikka sen ruoka, musiikki, kieli, osallistujat tai selitys muuttuisivat.
Perinteet Suomessa
Suomen perinteet seuraavat vuodenaikoja, perhe-elämää, paikallishistoriaa, uskontoa, opiskelijakulttuuria ja yhteistä muistia. Juhannus, joulu, vappu, itsenäisyyspäivä, saunatavat ja ulkoilu tunnetaan laajalti, mutta ihmiset viettävät niitä eri tavoin. Alueelliset, ruotsinkieliset, saamelaiset, karjalaiset, uskonnolliset ja uudemmat yhteisöperinteet rikastuttavat Suomen kulttuurivuotta.
Tip
Osallistu perinteisiin kutsuttuna vieraana, äläkä oleta, että jokainen tapa olisi pakollinen. Kysy aikataulusta, pukeutumisesta, ruoasta, lahjoista, turvallisuudesta ja siitä, liittyykö ohjelmaan uskonnollisia osia. Voit pitää kiinni omista perinteistäsi ja samalla tutustua muiden juhlintatapoihin.