Nykyisin Suomeksi kutsuttu alue on ollut asuttu esihistoriallisista ajoista lähtien. Metsästys, kalastus, maanviljely, kaupankäynti, vesireitit ja yhteydet Itämeren ympärillä muovasivat varhaisia yhteisöjä. Vuosisatojen ajan suurin osa Suomesta kuului Ruotsin valtakuntaan. Ruotsin laki, hallinto, kristinusko ja rannikkoalueiden asutus jättivät pysyviä jälkiä, ja ruotsi on yhä yksi Suomen kansalliskielistä. 1800-luvun alussa Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan sisällä. Se kehitti omia instituutioitaan, mutta pysyi Venäjän keisarin alaisuudessa. 1800-luvulla kansalliset aatteet vahvistuivat kielityön, koulutuksen, kirjallisuuden, taiteen ja poliittisen järjestäytymisen myötä. Suomen ja ruotsin kielten asemaa koskevasta keskustelusta tuli tärkeä osa julkista elämää. Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. Vuonna 1918 seurasi väkivaltainen sisällissota, joka jakoi yhteiskuntaa ja jätti perheisiin ja politiikkaan sukupolvien ajan vaikuttaneita muistoja. Toisen maailmansodan aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan ja kävi lisäksi Lapin sodan saksalaisjoukkojen poistamiseksi maan pohjoisosasta. Suomi menetti alueita, asutti uudelleen evakuoituja ihmisiä ja rakensi myöhemmin sodissa vahingoittuneita yhteisöjä ja infrastruktuuria. Sotien jälkeen kaupungistuminen, teollistuminen, koulutus, yhteiskunnalliset uudistukset ja muuttoliike maaseudulta muuttivat arkea. Suomesta kehittyi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka samalla hallitsi tarkasti kansainvälistä asemaansa. Suomi syvensi myöhemmin eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä. Teknologinen muutos, maailmankauppa, maahanmuutto ja identiteettiä koskevat keskustelut ovat edelleen muovanneet maata. Kansallinen historia ei koostu vain hallituksista ja sodista. Saamelaisten kokemukset sekä aluekulttuurit, naisten, työntekijöiden ja lasten historia ja romanien, juutalaisten, tataarien, evakuoitujen ja uusien asukkaiden kokemukset valaisevat Suomen menneisyyden eri puolia.
Suomen historia
Suomen historiaa ovat muovanneet vuosisatojen liike itäisten ja läntisten valtojen välillä sekä itsenäisen valtion rakentaminen. Ruotsin vallan aika, autonomia osana Venäjän keisarikuntaa, itsenäisyys, sodat, jälleenrakennus ja pohjoismainen yhteistyö ovat kaikki muovanneet maata. Saamelaisten, kieliryhmien, alueiden, työntekijöiden ja vähemmistöjen historiat tuovat mukaan olennaisia näkökulmia.
Tip
Aloita yksinkertaisesta aikajanasta ja lisää siihen paikallisia ja perheiden näkökulmia. Erota historialliset tapahtumat myöhemmistä myyteistä ja kysy, kenen kokemukset tutusta kertomuksesta puuttuvat. Museot, arkistot, muistomerkit, vanhat rakennukset ja keskustelut auttavat yhdistämään kansallisen historian tiettyyn paikkaan.