Viro on valtion kieli ja julkishallinnon, valtakunnallisen julkisen elämän ja suuren osan koulutuksesta pääkieli. Viron oppiminen tukee itsenäisyyttä ja osallistumista Virossa silloinkin, kun kotona käytetään muuta kieltä. Viro ei ole indoeurooppalainen kieli. Sen kieliopissa on paljon sijamuotoja, siinä ei ole kieliopillista sukua, ja merkityksiä muodostetaan muokkaamalla sanojen päätteitä. Ääntämyksessä on lyhyitä, pitkiä ja ylipitkiä äänteitä, jotka voivat erottaa sanoja toisistaan. Kirjain õ edustaa äännettä, jonka kuulemiseen ja tuottamiseen moni uusi oppija tarvitsee aikaa. Hyödyllisiä arjen sanoja ovat tere eli hei, aitäh eli kiitos, palun eli ole hyvä tai ei kestä sekä head aega eli näkemiin. Huolellinen yrittäminen on yleensä tärkeämpää kuin välitön täydellisyys. Venäjällä on vahva asema etenkin joissakin kaupungeissa ja koillisissa yhteisöissä sekä monissa perheissä. Sen yhteiskunnallinen asema liittyy muuttoliikkeeseen, neuvostoaikaan, koulutukseen ja nykyisiin kotoutumiskysymyksiin. Alueellisiin kielimuotoihin kuuluvat Etelä-Viron võro ja seto. Niihin liittyy kirjallisuutta, lauluja, paikkaan perustuvaa identiteettiä ja muotoja, jotka eroavat selvästi yleisvirosta. Englantia käytetään yleisesti monissa kansainvälisissä, akateemisissa, teknologia- ja matkailualan tilanteissa, mutta se ei korvaa viroa kaikissa julkisissa tai paikallisissa yhteyksissä. Myös muut yhteisökielet ovat osa maan kasvavaa monimuotoisuutta. Kieltä oppii parhaiten käyttämällä sitä toistuvasti. Oppitunnit antavat rakenteen, ja kaupat, harrastukset, media, naapurit ja pienet arjen tehtävät muuttavat opitun käytännön varmuudeksi.
Kieli Virossa
Viron virallinen kieli on viro eli eesti keel, suomalais-ugrilainen kieli, joka on sukua suomelle. Venäjää käytetään laajalti joissakin perheissä ja yhteisöissä sekä osissa maata, ja englantia ja muita kieliä kuulee koulutuksessa, työssä ja matkailussa. Kielen valinta voi vaikuttaa yhteenkuuluvuuteen, palvelujen saatavuuteen ja arjen viestintään.
Tip
Aloita omassa arjessasi tarvittavista ilmauksista sen sijaan, että yrittäisit hallita kerralla koko kieliopin. Harjoittele puhumista, kuuntelemista, lukemista ja kirjoittamista pieninä annoksina joka viikko. Kerro keskustelukumppaneille, että opettelet viroa, ja pyydä heitä puhumaan selkeästi.